Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen lähtökohtana on, että palvelutaso sopeutetaan käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antaa alan valmiussuunnitteluohjeet ja seuraa niiden toteutumista yhteistyössä aluehallintovirastojen (AVI) kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeet:

• Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas (STM :n oppaita 2002:5)
• Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas (STM:n julkaisuja 2008:12)

Muita terveydenhuollon valmiussuunnittelussa käytettäviä selvityksiä ja oppaita:

• Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM:n julkaisuja 2006:25)
• Tietoturvasuunnitelman laatiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille (STM:n julkaisuja 2007:19)
• Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut (STM:n selvityksiä 2009:41)
• Ympäristöterveyden erityistilanteiden opas (STM:n julkaisuja 2010:2)

STM:n hallinto-osastolla toimii varautumisen asiantuntija-, ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Tämä valmiusyksikkö kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon normaaliolojen erityistilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämiä hallinnollisia valmiuksia ja ylläpitää tilannejohtamis- ja turvallisuusjärjestelyjä. STM:n kansliapäällikkö toimii valtakunnan terveydenhuoltopäällikkönä (Valmiuslaki 40 §). Hänen apunaan toimii valtioneuvoston asettama poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta (POTHNK) suunnittelemassa ja valmistelumassa terveydenhuollon hoitamista poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskus osallistuu POTHNK:n toimintaan.

Puolustusvoimat vastaa kenttälääkinnän valmiussuunnittelusta. Pääesikunnan alainen Sotilaslääketieteen keskus (SotlK) toimii puolustusvoimien lääkintähuollon palvelukeskuksena ja asiantuntijana sekä antaa alan koulutusta.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ylläpitää keskeisten elintärkeiden tuonninvaraisten terveydenhuollon tarvikkeiden varmuusvarastoa ja suorittaa yksityiselle sektorille korvaukset lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Huoltovarmuuskeskus tuottaa vuosittain terveydenhuollon valmiusharjoituksia ja selvityksiä. Esimerkkejä HVK:n selvityksistä ja oppaista:

• Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen (HVK yhteistyössä MMM ja Suomen ympäristökeskus, 2006 ympäristöopas 128)
• Opas varavedenjakelun järjestämisestä (HVK ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, 2011)
• Jätehuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohje (HVK 7, 2011)

Huoltovarmuuskeskuksen terveydenhuoltosektori ja sen alaisuudessa toimivat terveydenhuoltopooli, vesihuoltopooli, tekstiili- ja jalkinepooli sekä jätehuoltotoimikunta edistävät jatkuvuussuunnittelua ja varautumista terveydenhuoltoa palvelevassa yrityskentässä ja yhteistyötä elinkeinoelämän ja viranomaisten kesken.

Terveydenhuollon materiaalinen näkökulma jaetaan lääkehuoltoon, tarvikehuoltoon ja laitehuoltoon. Tämän lisäksi terveydenhuollon häiriötön toiminta edellyttää monimuotoista infrastruktuuria, jota turvataan yhteistyössä muiden huoltovarmuussektorien kanssa.