Voimahuollon eli energian tuotannon, siirron ja jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua johtaa voimatalouspooli, joka on perustettu kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n ja HVK:n välisellä poolisopimuksella. Poolin muodostavat sitä johtava poolitoimikunta, poolin toimisto ja alan yritykset.

Poolin muodostavat sitä johtava poolitoimikunta, poolin toimisto, alueorganisaatio ja energiahuoltoyritykset. Poolissa toimivat erilliset kaukolämpö- ja kotimaisten polttoaineiden (KPA) jaostot.

Poolin alueorganisaation muodostavat Fingrid Oyj:n Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomen voima-alueet ja oma erillinen pääkaupunkiseudun voima-alue sekä näillä alueilla toimivat voimahuoltoyritykset. Kullakin alueella on toimintaa koordinoiva aluetoimikunta.

Voimatalouspoolin keskeisin tehtävä on luoda normaalioloissa valmius valtakunnan voimahuollon turvaamiseen poikkeusolojen aikana ja varautua johtamaan ja toteuttamaan kriisiaikana voimahuoltoa etukäteen laadittujen ja testattujen suunnitelmien perusteella valtioneuvostolta saamiensa tehtävien ja valtuuksien mukaisesti. Pooli vastaa tarvittavan oman organisaationsa kouluttamisesta siten, että se pystyy hoitamaan poikkeusolojen tehtävänsä.

Pooli muodostaa oman toimialansa huoltovarmuuden tilannekuvan ja tekee esityksiä tarvittavien kehittämishankkeiden toimeenpanosta.

Yrityskohtaisessa valmiussuunnittelussa keskitytään alan toiminnan kannalta huoltovarmuuskriittisiin voimahuoltoyrityksiin. Valmiussuunnittelun piirissä on kolmisensataa sähkön jakeluverkon haltijana toimivaa yritystä ja kaukolämpöyritystä, joilla on nimetty valmiuspäällikkö ja joissa on laadittu varautumis- ja valmiussuunnitelma. Käytännössä suunnitelma sisältää useita eri osasuunnitelmia, jotka kattavat kaikki yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeiset toiminnot.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vahvistanut voimahuollon poikkeusolojen aikaista toimintaa varten voimatalouspoolin valmistelemat sähkön ja kaukolämmön säännöstelysuunnitelmat. Poikkeusolojen aikana pyritään kiintiösäännöstelyllä ylläpitämään normaalioloja alhaisempaa, mutta kuitenkin huoltovarmuuden turvaavaa kulutus- ja tuotantotasoa toimialalla. Säännöstelypäätöstä edeltävät ministeriön energian säästösuositukset ja valtioneuvoston energiansäästöpäätökset. Päätös kiintiösäännöstelystä voidaan valtioneuvostossa tehdä vain, jos em. suositukset ja säästöpäätökset eivät ole tuoneet riittävää energiansäästöä.