Olennaista ovat seuraukset, eivät syyt

Huoltovarmuuden kannalta olennaista eivät ole kriisien tai häiriöiden alkuperäiset syyt, vaan niiden vaikutukset taloudellisiin ydintoimintoihin.

Uhkat liittyvät usein kansainvälisiin riippuvuuksiin

Talouden ulkopuolelta aiheutuvat uhat konkretisoituvat häiriöinä kansainvälisessä kaupassa. Syyt näihin häiriöihin voivat olla moninaiset. Sellaiset turvallisuuspolitiikkaan liittyvät uhat kuten aseelliset konfliktit lähialueillamme, joista aiheutuisi fyysistä uhkaa esimerkiksi Itämeren alueen liikenteelle, ovat onneksemme vähentyneet. Tällainenkin uhkaskenaario tulee kuitenkin pitää valmiussuunnittelussa mukana.

Maailmankaupan vapautumiseen sisältyy sekä mahdollisuuksia että uhkia

Maailmankaupan rakenteet voivat konfliktitilanteessa järkkyä ja aiheuttaa voimakkaita häiriöitä kriittisten materiaalien saatavuuteen. Tämä korostuu tuotannossa, joka on alueellisesti keskittynyttä. Öljy on klassinen esimerkki tällaisesta tuotannosta. Maailman elintarvikehuolto saattaa kehittyä myös samaan suuntaan. Pyrkimys mahdollisimman vapaaseen maailmankauppaan voi johtaa tuotannon keskittymiseen tehokkaimmille tuotantoalueille ja kaupankäynnin kasvuun. Tämä kauppapoliittinen kehitys luo onnistuessaan keskinäisiä riippuvuussuhteita, joilla on poliittisesti vakauttavia vaikutuksia. Toisaalta muutos voi aiheuttaa myös poliittisia jännitteitä ja tätä kautta uhkia maailmankaupalle.

Uudentyyppiset laajavaikutteiset häiriöt edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä

Talouden rakenteellinen kehitys ja keskinäisten riippuvuuksien lisääntyminen aiheuttavat yhteiskuntamme sisäisiin toimintoihin uudenlaista häiriöherkkyyttä. Eri puolilla maailmaa tapahtuneet sähköverkkojen toimintahäiriöt ovat esimerkkejä teknisten järjestelmien häiriöiden laajasta vaikutuksesta. Verkostojen ja logististen järjestelmien hallittavuuteen liittyviä riskejä on analysoitava laajoilla foorumeilla. 
Nykyaikaisen yhteiskunnan toimintoihin sisältyvien uhkien kirjo on laaja ulottuen edellä kuvatuista teknisten järjestelmien toimintahäiriöistä laajoihin tautiepidemioihin saakka. Tämä kehitys lisää myös ulkopuolisten tahojen mahdollisuutta haavoittaa tahallisesti yhteiskuntaa sisältäpäin ja luo tätä kautta edellytyksiä käyttää terrorismia politiikan välineenä.

Terrorismin uhka kasvaa

Myös terrorismi voi pahimmillaan muodostaa vaikutuksiltaan strategiseen iskuun verrattavan uhkan. Nykyaikaiset teknistyneet ja yli kansallisten rajojen verkottuneet yhteiskunnat ovat tässä suhteessa entistä haavoittuvampia. Tarve varautua yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin uudenlaisiin uhkiin ja riskeihin on lisääntynyt. Tämä merkitsee samalla myös, että on entistä enemmän varauduttava normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteisiin (fyysinen ja verkkoterrorismi, erilaiset tietoturvallisuusloukkaukset, NBC- ja muut terveysuhat, rikollisuus, ympäristöuhat, hallitsematon laiton maahantulo).