Talouden toimivuus ei ole itsestäänselvyys

Maassamme on kehittynyt kansantalous, joka on huoltovarmuuden perusta. Ostamme ruokaa ja juomaa kaupasta tai ravintolasta. Saamme sähköä sähköverkosta ja vettä vesijohtoverkostosta. Maksamme saamamme tavarat ja palvelut käyttäen pankkijärjestelmän palveluja. Käytämme tasokkaita terveydenhuoltopalveluita. Näiden saatavuus perustuu toimiviin kuljetus- ja tietoliikennejärjestelmiin.

Näistä elementeistä muodostuu laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jonka häiriötön toiminta ei ole aina itsestäänselvyys. On erilaisia uhkia, jotka voivat toteutuessaan aiheuttaa häiriöitä näissä toiminnoissa ja vaarantaa elinmahdollisuuksia. Huoltovarmuus on näiden eri toimintojen jatkuvuuden varmistamista myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Suomen malli perustuu hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyöhön

Huoltovarmuuden varmistaminen on Suomessa organisoitu kattavaksi yhteistyöverkostoksi. Siinä ovat mukana talouselämän eri toimialat, hallinnon eri alat sekä toimialajärjestöt. Varautuminen ulottuu läpi koko tuotantoketjun aina määrättyihin huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeitä tavaroita tai palveluja tuottaviin tuotantolaitoksiin saakka. Eri hallinnonalat varautuvat poikkeusoloissa tarvittaviin turvaamis- ja ohjaustoimenpiteisiin keskushallinnosta paikallishallintoon saakka. Huoltovarmuuskeskus tukee, ohjaa ja koordinoi huoltovarmuuden kehittämistä.

Kansainvälistyminen, verkostotalous ja teknologinen kehitys edellyttävät uusia näkökulmia

Kansainvälistyminen, verkostotalous ja teknologinen kehitys ovat muuttaneet näkökulmia ja toimintatapoja. Kansantaloutemme on yhä tiiviimmin integroitunut kansainväliseen talouteen. Talouden rakenteiden kehitys ja toimintatapojen muutokset saattavat aiheuttaa uusia riskitekijöitä.