Huoltovarmuuden rahoittaminen

Huoltovarmuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset on keskitetty katettaviksi Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevasta valtion talousarvion ulkopuolisesta huoltovarmuusrahastosta. Rahastosta katetaan varmuusvarastoinnista, teknisistä varajärjestelyistä ja varautumissuunnittelusta aiheutuvat menot.

Mistä rahat tulevat?

Energiaverojen yhteydessä kannetaan huoltovarmuusmaksua. Maksun suuruus on noin puoli prosenttia vähittäishinnasta.

Huoltovarmuusmaksu

•     bensiini 0,68 snt/l
•     kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l
•     raskas polttoöljy 0,28 snt/kg
•     sähkö 0,013 snt/kWh
•     kivihiili 1,18 €/t     *)
•     maakaasu 0,084 snt/nm³     *)

*) lämmöntuotannossa

Maksun tuotto on 50 miljoonaa euroa vuodessa ja se tuloutetaan huoltovarmuusrahastoon.

Huoltovarmuuskeskuksen talous

Huoltovarmuuskeskus noudattaa varmuusvarastoinnissa liikeperiaatteita pyrkien saamaan tuottoja materiaalien hintasuhteiden muutoksista. Huoltovarmuuskeskus ei kuitenkaan ole liikelaitos, koska materiaalitoimien perustarkoitus on pitää tavaroita varastossa kriisiajan tarvetta varten.

Huoltovarmuuskeskuksen tase on noin 1,2 miljardia euroa. Pääosa varoista on sidottu varastomateriaaleihin. Selvästi suurin tuoteryhmä on nestemäiset polttoaineet, joissa on 80 prosenttia Huoltovarmuuskeskuksen omaisuudesta. Muita isoja tuoteryhmiä ovat vilja ja siemenvilja, lääkintämateriaalit ja erilaiset teollisuuden tarvitsemat materiaalit. Yksityiskohtaiset tiedot varastoista ovat toiminnan tarkoituksen vuoksi luottamuksellisia.

Varastot on integroitu luontaisiin logistisiin ketjuihin ja kaikki tavara on kaupallisesti kuranttia sekä ympäristönormien mukaista.

Huoltovarmuuskeskuksella on lukuisia yhteistyösopimuksia yritysten kanssa varastojen hoidosta ja kierrätyksestä. Materiaalien laatua ja määrää valvotaan suunnitelmallisesti. Tuotteita kierrätetään ja vaihdetaan kauppatoimilla siten, että laatu- tai määrätappioita ei tule.